Itämeren suojelu

Silakkasoutu kannustaa kaikkia Itämeren suojelijoita. Tässä hyödyllisiä linkkejä Itämeren suojelusta kiinnostuneille: 

• Suomen ympäristökeskus Syken kattava Itämeri-sivusto
• Itämeripäivää vietetään aina elokuun viimeisenä torstaina.
• Tutustu tutkimusalus Arandan laajaan tutkimustoimintaan SYKEn Youtube-kanavassa.
• Itämerihaaste on yli 300 organisaation kansainvälinen verkosto.
• Lue myös YLEn artikkeli Itämereen upotetuista aseista ja niihin liittyvistä riskeistä.

• Baltic Sea Action Group (BSAG) on Itämeren eteen vaikuttavaa työtä tekevä voittoa tavoittelematon säätiö

Silakkasouduissa tarkkaillaan vedenlaatua

Silakkasouduissa on vuodesta 2015 alkaen tarkkailtu säännöllisesti vedenlaatua Helsingin edustan merialueella suorittamalla näkösyvyysmittauksia ns. Secchi-levyllä. 

Secchi-levy on veteen mittanarun varassa laskettava valkolevy,  jonka paavin luonnontieteellinen neuvonantaja, Isä Pietro Angelo Secchi, keksi vuonna 1865 katsellessaan laivoista pudonneita lautasia kirkasvetisen Välimeren pohjalla. Se on siis hyvin yksinkertainen, helppo, ja jo klassillinen vedenlaadun tarkkailuväline, joka edelleen on yleisesti käytössä ammattimaisessa merentutkimuksessa ja vesistötarkkailuissa. 

Näkösyvyysmittauksia on tehty yhtenä soudun ohjelmanumerona yhteensä 13 havaintopaikassa soutureitin varrella. Viime vuosina on yhdellä havaintopaikaalla järjestetty myös näkösyvyyden mittauskilpailu, jossa kaikki halukkaat soutajat pääsevät kokeilemaan taitojaan Secchi-levyn käytössä. Voittaja on hän, jonka mittaustulos on lähimpänä ns. referenssiarvoa, jonka mittaa rutinoitunut merentutkija. Veneiden kipparit ovat tällöin vastanneet muissa havaintopaikoissa tehdyistä mittauksista. 

Yllä olevassa kuvassa on esitetty näkösyvyysmittausten tulokset seitsemässä havaintopaikassa. Niissä havaintopaikoissa, joissa on tehty useampia mittauksia, on laskettu mittausten keskiarvo. Tuloksissa on suurta vaihtelua, mutta yleisenä trendinä eri vuosina on ollut se, että näkösyvyys paranee, kun siirrytään sisälahdista Katajanokan ulkopuolelle. Poikkeuksen muodostaa Töölönlahti, jonka hetkellisiin näkösyvyyksiin vaikuttanee se, että vesialueen tilaa on yritetty parantaa pumpaamalla sinne vettä ulompaa mereltä.